ÄITIENPÄIVÄ ja en oo ees kotona
10.05.2015 - 11:30 / hannapirita.
Olen nimittäin juuri nyt Ruotsissa Tukholman sarjisfestareilla ja tämä päivitys on ajastettu ilmestymään blogiini jo viime maanantaina. Joka tapauksessa, tämä on tarina äidistäni ja äidilleni.
Little HP is drawing a picture on a table. H-P: ”Hey now I know!”
Little H-P holding a picture up and admiring it. H-P: ”If I draw this person some wrinkles, they will start looking old!”
Little H-P running to her mom with the drawing in hand. H-P: ”Moooommm!”
Mom watching little H-P draw a picture. H-P: ”Look if I draw wrinkles on this person’s face…”
Two pictures of a young woman, but another picture has wrinkles and doesn’t look that old, just young and wrinkly. H-P: ”Does she look old?”
Mom looking not impressed. Mom: ”Not really.”
Little H-P looking heartbroken with comical face with tears in her eyes. Broken heart symbol arises from her.
Little H-P sitting on the ground with her drawing head turned upwards and her expression is sad. ”And so I learned you don’t draw old people by adding wrinkles on young person’s face.”
Little H-P being more content with her work holding a paper. ”Thank you mom. Without your honesty I propably wouldn’t have studied drawing as hard.” H-P: ”Truth doesn’t always feel nice, but if people just go easy on you, you don’t learn anything.”
Sain äidiltäny myös kehuja toki, mutta vain silloin kun niille oli tarve. Äitini sanoi minulle suoraan jos jokin asia ei mennyt hyvin ja se sai minut kestämään rakentavaa kritiikkiä paljon paremmin. Osaan kuunnella kritiikkiä hyvin ja ottaa siitä opikseni, kiitos äitini rehellisyyden.
6 vastausta - “ÄITIENPÄIVÄ ja en oo ees kotona”
H-P Muualla netissä:
Ota yhteyttä:
Kategoriat
- Arvostelut
- Ilmoitusluontoista asiaa
- Kuvapäivis
- Liikkuvaa kuvaa
- Propagandaa
- Sarjakuvat
- Translated comics
- Tutoriaalit
- Valokuvia
- Vierailevia tähtiä
- Yleinen
Arkistot
- kesäkuu 2017 (1)
- toukokuu 2017 (1)
- huhtikuu 2017 (1)
- elokuu 2016 (1)
- kesäkuu 2016 (1)
- toukokuu 2016 (2)
- huhtikuu 2016 (1)
- maaliskuu 2016 (3)
- helmikuu 2016 (2)
- marraskuu 2015 (3)
- lokakuu 2015 (1)
- syyskuu 2015 (2)
- elokuu 2015 (1)
- heinäkuu 2015 (2)
- kesäkuu 2015 (5)
- toukokuu 2015 (3)
- huhtikuu 2015 (1)
- maaliskuu 2015 (1)
- helmikuu 2015 (1)
- tammikuu 2015 (4)
- joulukuu 2014 (1)
- marraskuu 2014 (1)
- lokakuu 2014 (3)
- syyskuu 2014 (8)
- elokuu 2014 (3)
- heinäkuu 2014 (4)
- kesäkuu 2014 (5)
- huhtikuu 2014 (7)
- maaliskuu 2014 (3)
- helmikuu 2014 (5)
- tammikuu 2014 (13)
- joulukuu 2013 (1)
- lokakuu 2013 (1)
- syyskuu 2013 (3)
- elokuu 2013 (1)
- heinäkuu 2013 (1)
- kesäkuu 2013 (3)
- toukokuu 2013 (3)
- huhtikuu 2013 (3)
- maaliskuu 2013 (4)
- helmikuu 2013 (9)
- tammikuu 2013 (7)
- marraskuu 2012 (3)
- lokakuu 2012 (2)
- syyskuu 2012 (5)
- elokuu 2012 (4)
- toukokuu 2012 (2)
- helmikuu 2012 (1)
10.05.2015 - 15:50
I like it.
12.05.2015 - 16:24
Pia: Thank you mom.
10.05.2015 - 20:45
Ah, oon niin kateellinen! Tai siis…. Öh. 😀
Suututtaa, kun olin lapsi, (ja teini) niin omat vanhemmat aina sanoi että ”se on täydellinen, voi kun hieno! Ai vikoja? Ei siinä ole mitään vikaa, se on upea!” Vaikka totta kai niitä vikoja oli esim. anatomiassa ja ties missä. 😀 Suututtaa kun kerran oikeasti yritin pyytää apua ja kehittyä mutta tuli vaan kehuja.
Usein vanhemmilla on paha tapa vaan kehua lastansa ja olla näkemättä mitään virheitä (tai toki sitäkin tulee niskaan kilo kaupalla, mutta enemmän tapoihin/luonteeseen liittyen, kuin taitoihin). Joillekkin se on ihanaa itsetunnonbuustausta, mutta musta aina tuntui/tuntuu, kuin mulle valehdeltaisiin. Suututtaa edelleen.
12.05.2015 - 16:25
Vilpo: Se on kyllä totta että on hankalaa jos ei pysty mistään saamaan rakentavaa kritiikkiä, pelkkää päähän taputtelua vain. Toivottavasti saat nykyään parempaakin palautetta ja kritiikkiä josta on hyötyä!
11.05.2015 - 7:18
Hieno.
12.05.2015 - 16:25
kjjo: thnx